Niin paljon kuuluu bloggaamiseen. #blogiperjantai21

Se tuli aivan puun takaan. Olinhan kirjoittanut vasta vähän aikaa, ilokseni. Yllättäen kommenteissani olikin viesti joltakulta joka oli löytänyt kirjoitukseni. Kuoriutuuko minusta aallonharjalla kelluva someaktiivi? En ollut ehtinyt luoda blogilleni juurikaan tavoitteita. Mielessäni siinsi vain halu kirjoittaa. Keskustelujen herättelijänäkin haluan toimia, kirjoittaessani kiinnostun mitähän toiset tämän planeetan kanssaeläjät mahtaisivat olla mieltä aiheista joista kirjoitan. VastasinJatka lukemista ”Niin paljon kuuluu bloggaamiseen. #blogiperjantai21”

Someuskollisuus

Jos on aloittanut oman julkaisuvyyhtinsä jossakin tietyssä kanavassa internetissä, voiko sen tuosta noin vaan vaihtaakin toiseen? Vai onko se vaikeaa? Mikä on lojaaliuden mitta sosiaalisessa mediassa? Internetissä kaikenlaista julkaistaan yleiseen jakoon, vaikka moni varsinkin kuva- ja videomateriaali olisi ehkä sopivampaa lähettää vain aviovuoteen jakavalle henkilölle. Kuulun heihin, joita somessa ja yhteydenpidossa yleisestikin kiinnostaa enempi ihmistenJatka lukemista ”Someuskollisuus”

Ruttuni uusi näkökulma

Tiedättekös mitä äsken juuri hoksasin? Otsassani ammottava ”huolikuiluni” ei olekaan syntynyt huolista, vaan nautinnoista! Jännittävää! Huomasin olevani otsa tiukimmin rutussa vain silloin, kun touhuan jotain oikein kovasti kiinnostavaa asiaa, johon ammennan kaiken keskittymiseni! Joudun vaihtamaan huolikuilun nimen nyt. Desire ravine ei oikein sovi mun suuhun. Auringon lämmössä paistatellessani ruttuni on myös tiukilla, sillä en oleJatka lukemista ”Ruttuni uusi näkökulma”

Statistiikkaa kulissien takaa…

Hyvääää syntymäpäivää rakas yksivuotias blogini! Viimekeväänä me tapasimme ensi kerran, loit minuun hyväksyvän katseen ja vietimme yhdessä kikatellen useita päiviä ilman minkäänlaista rytmiä tai suunnittelua. Olin yllättynyt, kuinka helppoa kanssasi oli olla. Sain kertoa sinulle ajatuksiani ja oloni keveni kerta kerran jälkeen yhä enemmän. Löysin itsestäni jotakin, jota en ennen ollut tavannut, rohkaistuin ja annoinJatka lukemista ”Statistiikkaa kulissien takaa…”

Pitää olla unelma.

Yksikö vain? Matemaattisin määritelminhän tämänkaltaisia kuviteltuja tunnepuolen mietintöjä ei oikein voi loogistaa. Sen sijaan että alkaisimme tässä työntymään mielikuviin kohti mun unelmia, voisin pohtia unelmoinnin syvempää olemusta. Mitä se antaa meille? Onko se osalle meistä vain huuhaata jolloin vain käytännöllisyys ja realismi pitää meidät leivässä sekä kaidalla tiellä? Itselläni unelmointi on kuulunut isosti oman elämäniJatka lukemista ”Pitää olla unelma.”

Näkemyserot

Milloin kirjoittaja saa olla väärässä? Julkaisumoraali ja vastuu. Jos kirjoittaa käyttäen jonkun toisen sanomisia tai tekemisiä esimerkkeinä, voiko väittää niitä omikseen, jos on täysin omaksunut ne? Silloinhan ne ovat myös omia mielipiteitä. Tavallaan kaikki tuntuu olevan tehty jo. Kaikki on jo vähintään kertaalleen sanottu. Mikä tekee asiasta jonkun keksimän? Entä jos nyt saan hyvän idean,Jatka lukemista ”Näkemyserot”

Mitkä liikennesäännöt?

Automaattinen liikennevalvonta, turvantuoja vai vaaran aiheuttaja? Miksi peltirasioiden tallentamista ylinopeussakoista tulevat tulot on laskettu valtion budjettiin? Eikös ennakkoajatus pitäisi olla se ettei kukaan ajaisi ylinopeutta? Tämä aihe sai minut lähestulkoon shokkiin kun kuulin tästä uutisointia, olin hetken toiveikas että jospa tämä on nyt joku aprillipila, mutta sitten tajusin, ettei päivämäärä täsmää… Taitaa olla surullista totta.Jatka lukemista ”Mitkä liikennesäännöt?”

Kehoni on linnani

Kehopositiivisuus, tuo kaikkien pulleamielisten suosikki muoti-ilmiö. ”Katsokaa itseänne ja iloitkaa, sopikaa sopivanne omaan kehoonne, taltuttakaa se laihiliini timmitellervon ääni, joka usuttaa urheilemaan!”… Kyllä terveet elämäntavat on kokonaisvaltainen hyvänolon lähde, panostamiseen sitoutuminen vaatii tahtotilan, ei riitä että pelkästään pakottaa itsensä, tällöin onnistumisen prosentuaalinen kestoaika hyppää herkästi jojoilmiön puolelle. Ei, en ole läski. Olen aina ollut sopusuhtainen.Jatka lukemista ”Kehoni on linnani”

Irti tilastotieteen ikeestä

Huoli toisesta ihmisestä. Pahimmillaan se voi kaataa meidät lähes henkitoreisiin, väsyminen. Olen oppinut ettei elämässä auta yrittää väkisin neuvoa toisia huolehtimaan itsestään paremmin , jokaisen on pidettävä huoli itsestään, silloin jaksaa olla muillekin tukena, kun he tarvitsevat. Pyrinkin nykyisin enempi tarjoamaan apuani vasta kun toinen on selkeästi tarpeensa ilmaissut, sillä olen itsekin huomannut hyötyväni hädänJatka lukemista ”Irti tilastotieteen ikeestä”

Uteliaisuus

Ihmiset tuntuu olevan kiinnostuneita lukemaan ja näkemään tuntemattomienkin ihmisten toimintatavoista ja varsinkin jos on vähänkään jotain kyseenalaisia rutiineja niin niitä ihmetellään suureen ääneen. Tosin, harvoin ihmiselle itselleen suoraan. Juhlapyhien kynnyksellä huomaa monesti miten toisten tapa viettää kyseistä juhlaa kiinnostaa. Mulla taas tulee overload kyseisestä aiheesta lähes välittömästi, jos joka tuutista postaillaan vaan siitä olevasta aiheesta.Jatka lukemista ”Uteliaisuus”

Oppimääreet mestarilta kisällille

Antti opettaa kuinka kuuliainen kirjoittaja saa tekstinsä oikoluettua helpommin ja kirjoituksistaan mallimittaisia. Antti opettaa kuinka kuuliainen kirjoittaja saa tekstinsä oikoluettua helpommin ja kirjoituksistaan mallimittaisia. Muista: ctrl a, ctrl c, ctrl v. Minut haastettiin. Kirjoittamaan tietyn mittainen teksti, jotta pysyisi jonkinlainen kontrolli… Omaan toimintaan haiskahtaa varsin kummalliselta kombolta… Osaisinko luoda jotain jossa pohjana on jonkinlainen sääntö?Jatka lukemista ”Oppimääreet mestarilta kisällille”

Can you believe it?!?

Hyvällä kirjoittajalla on monet kasvot. Tarkoitan, että on tärkeää osata tarkkailla aiheita useammasta näkövinkkelistä. Paasaamatta toisille vain yhtä ainoaa totuutta. Antaa maailmalle mahdollisuus, kerta toisensa jälkeen. Saada ihmiset ajattelemaan… Tää on mun upean blogini viideskymmenes julkaistu artikkeli. Tuntuu mahtavalta! En olis uskonut toukokuussa 2020 kun tautien jyllätessä maailmaa matalaksi, itseäni viihdyttääkseni ja ajatukseni purkaakseni tämänJatka lukemista ”Can you believe it?!?”

En osaa sanoa.

Kun ulkona on hyvä sää ja avaan ikkunan ja tuuletan huolellisesti, niin eikös se ole sama, kuin lähtisi ulkoilemaan? Onko EOS mielipide? Ei ole. Jos joku ihmettelee jotain asiaa, muttei osaa antaa parannusehdotustaan tai ilmaista mielipidettään, hänellä ei myöskään kuuluisi olla oikeutta arvostella. ”En tiedä/ihan sama” eivät ole mielipiteitä. Jos kysyn toiselta mitä mieltä hänJatka lukemista ”En osaa sanoa.”

Et koskaan ole yksin.

Mistä syystä joku voi kokea itsensä yksinäiseksi toisten seurassa? Ennen koin usein ettei mua tajuta, vaikka kuinka selittelin ajatuksiani toisille. Näin jälkeenpäin näen asian aivan eritavalla… Se olin minä joka en ymmärtänyt, minä joka en nähnyt myrkyttäväni ihan itse omia tunnetilojani. Omaa psyykettä voi treenata, ikäänkuin kävis aivojen kuntosalilla, mut siihen täytyy olla valmis, täytyyJatka lukemista ”Et koskaan ole yksin.”

Ihmissuhderutiinit

Tärkeitä yhteenkuuluvuudentunteen kannalta. Kun toinen on tärkeä tietyt ”vain meidän jutut” jotka toistuu tietyllä syklillä luo tunnelman siitä, ettei kukaan vois korvata sua. Eräällä ystävälläni on parisuhteessaan mua aina kovasti ilahduttava ”niiden juttu”. Sellaiset pikkuruiset ystäväni tekemät huovutetut kummitukset, kummallakin omansa, jotka he asettelevat mitä mielikuvituksellisimpiin paikkoihin ja asentoihin tekemään jotain asiaa, pieneksi ilahduttajaksi toiselle:Jatka lukemista ”Ihmissuhderutiinit”

Kuka olet?

Tiedostatko itsesi? Mitä sulle kuuluu? Itsensä vertaaminen muihin. Ykskään ei oo samanlainen kun toinen. Kun ihmisellä menee itsensä kanssa hyvin, niin menee paremmin myös muiden kanssa. Miksi kysellään mitä teet työksesi tai mikä sun parisuhdestatuksesi on? Ei ne kerro mitään. Mitä sulle kuuluu? Mitä ajattelet? Mikä sun mielipiteesi on ja mikä sun moraalikäsityksesi on? OonJatka lukemista ”Kuka olet?”

Tuntuu, kuin mua ei pysäyttäis enää mikään…

Tässä henkisen kasvun ja kehityksen maaperällä on tullut havainnoitua itsessä muutoksia. Jotain samaa minussa vielä on, jonka olen tulkinnut olevan se niinkutsuttu ”persoonallisuus”, mutta osa minusta tuntuu kadonneen, olen tietoisesti kadottanut osan ja osa ilmeisesti huvennut pikkuhiljaa tässä itsetutkiskelun ja tiedostamisen välimaastossa. Jossain vaiheessa meinas iskee itseä ikävä, mutta joskus elämässä on päästettävä irti jostain,Jatka lukemista ”Tuntuu, kuin mua ei pysäyttäis enää mikään…”

Välittäminen.

Täytyykö sen aina olla niin suuri asia? Lähimmäisestä huolehtiminen. Mikä on lähimmäinen? Onko se sukulainen, vai se tietty ihminen, joka vierellä jakaa arjen? Miksei lähimmäinen voisi tarkoittaa tietyissä tilanteissa ketä tahansa näköetäisyydellä olevaa henkilöä? Tietenkään kaikkea ei jaeta kaikille, on ne eräät, kaikkein lähimmät ja uskotuimmat inside turvahenkilöt, joita ei vaihdettas mihinkään, mutta ihan perusJatka lukemista ”Välittäminen.”

Poliittisia palkkalistoja…

Maskisuositus ja vallitseva tila. Voiko uutisointiin luottaa? Välillä tuntuu, niinkuin koko korona oliskin vain pelkkää politiikkaa, mitälie nykypäivän sotaa, kaikki kaikkia vastaan, kun se perus rajojen valtaaminen on niiiiiin vanhanaikaista… Hammaslääkäreille ihan tuttua kauraa hengata maskit naamalla työtä tehdessä muista ammattikunnista puhumattakaan, joille kasvosuoja on monestakin syystä tärkeä työkalu; niinkuin pankkirosvot ja leikkaussalien puurtajat. NytJatka lukemista ”Poliittisia palkkalistoja…”

Opitut(?) aikuisten jutut

Mulla on joskus tunne, että oon jämähtänyt henkisesti viisi vuotiaan tasolle. Kun mua kiukuttaa, niin päähän ei tunnu mahtuvan muuta ja siihen auttaa yleensä ruoka, uni tai ulkoilemiin. Tykkään selkeestä ja yksinkertasesta elämäntyylistä. Lapsena sitä oltiin jotenkin niin hetkessä. Nykysin sentään osaan jo ajatella vähän tulevaisuuttakin ja arvostaa menneitä muistoina ja oppimateriaaleina, mut silti aikuisuudessaJatka lukemista ”Opitut(?) aikuisten jutut”

Syksyn lapsi

Mikään muu vuodenaika ei tuota samanlaista kirkkautta, kuin syksy. Tää valo on erityisen sädehtivä jotenkin, puiden lehtien värikirjo tuo oman osansa valon taittumiseen, kun ei ole vain vihreän eri vivahteita. Mä pidän syksystä. Tavallaan tää vuodenaika antaa luvan vaipua pieneen lämpöhorrokseen. Kun vielä ei palele, eikä ole pilkkopimeää. Vielä pystyy nauttimaan ulkona olosta ilman senJatka lukemista ”Syksyn lapsi”

Onneks raha ei oo mulle se.

Mulla on kova tarve ymmärtää maailmaa, niinkun ootte jo varmasti huomannut :D. Oon miettinyt, pitäisikö mun pyrkiä luovuttamaan. Olisinko onnellisempi jossen jatkuvasti kyseenalastas kaikkea, vaan hyväksyisin asiat sellaisenaan? Olisko mulle millään enää mitään väliä jos luovuttaisin? Toisille ihmisille se on raha. Toisille urheilu, joillekin matkustelu.. Kelle mikäkin. Mulle se on tutkiminen. Saan hyvän olon kunJatka lukemista ”Onneks raha ei oo mulle se.”

Visuaalisuus vs. tekstisisältö

Lukeeko ihmiset enää juurikaan tänä päivänä? Oon viimeaikoina pistänyt merkille erilaisissa asioissa, ihan pienissäkin, että jengi suuntaa vaan kuvien perässä. Itse olen sen verran skeptinen tyyppi, että haluun tietää enemmän, kuin vain sen mitä pinta antaa ymmärtää, siks mä myös luen tekstit mitä liittyy kuvaan tai asiaan johon kiinnitän huomiota. Kummastuin, kun tuolla somessa onJatka lukemista ”Visuaalisuus vs. tekstisisältö”

Laiteriippuvuus

Äimistyn kerta toisensa jälkeen, kun hengaan jossakin esimerkiksi vaikka grillijonossa, kun siihen tulee ihminen, joka tilaa haluamansa ruoan ja jää odottelemaan, niin samantien kaivaa puhelimen taskustaan ja rupeaa räpeltämään sen kanssa jotain. Yks ilta oikein pistin merkille, kun mun jälkeeni jonoon tuli neljä ihmistä, heistä jokainen odotti ruokiaan puhelin kourassaan. Olin ainoa siinä grillin pihalla,Jatka lukemista ”Laiteriippuvuus”

Ostoholismi

Materia. Kyllä, on se ihan kiva että kaikkee on olemassa ja saatavilla. Mulle itelle on hiipinyt överit. Tuntuu että haluis kaikesta roinasta vaan eroon. Ja kierrättää jos ikinä mitään tarttis. Sitten tuolla nettikirppiksillä törmää aina vain siihen ilmiöön, kun ”tietäjät tietää”- visoista karanneet yksilöt menee kommentoimaan toisten myyntijulkasuihin jotain typerää, huomionhakuisuuksissaan tai paetakseen omaa elämäänsä?Jatka lukemista ”Ostoholismi”

Energia erilaisuus

Ihmiset vie mun voimat. Ennen koin olevani 100% ekstrovertti, jolle ei ollut juttu eikä mikään olla aina ja koko ajan saatavilla ja olemassa ja mennä tohotin aina jossakin, erittäin sosiaalinen. Voiko ihminen noin vain muuntuakin yhtäkkiä täysin introvertiksi? Tää kummastuttaa mua itseäni paljon ja luulen, että joitakuita lähipiiristänikin, eikä tätä täysin osaa selittääkään kellekään, vaikkaJatka lukemista ”Energia erilaisuus”

Uskonnot ja loikeroiminen

Varmasti monille on tärkeää löytää joku asia, josta saada voimia ja kestävyyttä elää itsensä kanssa. Omaksua jokin itseään vahvempi voima, joka kannattelee sua eteenpäin kävi mitä hyvänsä. Itse pidän tällaista ajattelua tavallaan heikkoutena ja kyvyttömyytenä löytää se totuus omasta itsestä. Kukaan ei oikeasti omista täällä yhtään mitään. Me ollaan kuolevaisia. Mikään ei oo ikuista. HaluunJatka lukemista ”Uskonnot ja loikeroiminen”

Tää blogi on ihan paska.

Markkinoinnin taju. Kilpailevaa yritystä dissaava markkinointi, on aina ilmaista mainosta dissattavalle. Ja kun artistit dissaavat toisia artisteja, herää monien mielenkiinto juurikin tätä dissattavaa kohtaan, vaikkei olis aiemmin kuullutkaan koko tyypistä. Näitä näkee paljon. Artisteilla tosin on monesti ihan pilke silmäkulmassa sovittuna yhteistuumin, promota toista sellasella asenteella, että toinen ikäänkun osoitetaan huonossa valossa, koska draama kiinnostaaJatka lukemista ”Tää blogi on ihan paska.”

Työmoraali

Työntekijöiden arvostus. Millainen on hyvä johtajuus? Minä esimiehenä? Näiden kysymysten äärellä huomaa heiluvansa siinä vaiheessa, kun oma työssäkehittyminen on ajautunut käännekohtaan. On ihan huikeeta huomata mitä sitä haluaisi työelämältä saavuttaa, vaikea kuvitella itseään jumiutumaan 20 vuodeksi työhön, jota ei arvosta ollenkaan. Ei kai sellaiseen kukaan pystyisi? Nyt vaan sinne kouluun! Hankin ne graafikon ammattipaperit vaikkaJatka lukemista ”Työmoraali”

Hyötysovellukset vs. älypuhelinkoukku

Välillä mietin, miten kiva olis sellanen puhelin, jossa olis ne perus näppäimet ja mahdollisuudet pitää yhteyttä ihmisiin olisivat puhelut ja tekstiviestit. Mutta mä olen suuntavaistoltani niin ummikko, että katoaisin ilman navigaattoria, nyt kun siihen olen tottunut, löydän aina perille mukisematta. Kerran tosin kuuklemäpsi ilmoitti mulle keskellä hatanpään valtatietä, että ”en osaa auttaa”. En oo koskaanJatka lukemista ”Hyötysovellukset vs. älypuhelinkoukku”

Create your website with WordPress.com
Aloitus